keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Keväinen äänimaailman muutos


Viime viikonloppuna ruokintapaikalla Lahdessa koko äänimaailma oli muuttunut. Kun edellisenä viikonloppuna peippojen liverrys oli dominoiva ääni ja sitä edeltävänä viikonloppuna talvehtivien lintujen laulu kuului päällimmäisenä, niin viime viikonloppu oli jotain ihan muuta.

Peippoparvi oli hajaantunut ja paikalle jääneet peipot lauloivat. Mutta, päällimmäisenä kuului punarintojen ihana laulu.





Ja, laulurastaan viritelmät, kun se lauloi taas, kuten edellisinäkin kesinä, melkein mitä tahansa sen mieleen juolahti. Sitä on hauska kuunnella! Räkättirastaat säksättivät ja hernekertut lauloivat. Kyyhkyset olivat tulleet ja huhuilivat kuusikoissa. Lokit lensivät ääntäen ylitse. Tiltaltitkin olivat saapuneet ja veryttelivät äänijänteitään toisiaan kutsuen: tilt talt til tal tal til tal til tal tal til





Ruokinta on aika lopettaa. Pikkuvarpuset ahmivat kuin tietäen, että tätä herkkua ei kohta enää ole:



Yöllä heräsin jo puoli viiden aikoina ja kuulin ulkoa rastaiden laulun, ja jonkun itselleni oudon laulajan lirutuksen. Hyvä kun maltoin edes uudelleen ummistaa silmäni, kun teki jo mieli mennä ulos… Ja, illalla, juuri ennen hämärän alkamista,  aloittivat  rastaat laulunsa.

Viherpeipot laulelivat isoon ääneen:



Sinitiaiset olivat tehneet pesän yhteen pönttöön.



Ruokintapaikalla huomasin eräällä tiaisella olevan jokin epämuodostuma tai sairaus jalassa. Sen toinen jalka on paksumpi kuin toinen. Paksu jalka on myös kyhmyräinen. Mikähän tuollaista aiheuttaa linnulle, ts. mikä sillä on? (Kuvan saa isommaksi klikkaamalla kuvaa)



Suurennos edellisestä:






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.
(Please, do not write links in your comment)